- Kuvia vuosien varrelta

Kalajoen jalkapallon historian voidaan katsoa alkaneeksi vuosina -67-68, kun joukko kylän poikia aloitti jalkapallon potkimisen aluksi milloin missäkin, mutta varsin pian toiminta vakiintui Pohjankylän koulun kentälle. Käytännössä kyseinen kenttä oli kaikkea muuta kuin sopiva, mutta se oli kuitenkin ainut alue koko kunnassa missä kyseistä silloisissa asenteissa "epäilyttävää" lajia pystyttiin jossain määrin harrastamaan.

Vuonna -71 Esa Tanska, Heikki Ulvi ja Niilo Sliden päättivät perustaa jalkapalloseuran jolle kaavailtiin nimeksi sen ajan tyylin mukaan Pallo-71.
Jostakin syystä tämä hanke kuitenkin jäi pöytälaatikkoon ja seura nimeltä Kalajoen Pallo alkoi muotoutumaan.




I-divisioonassa, ja myöhemmin myös K-Pallossa pelanneen Veijo Nikkarikosken tyylinäyte

Kuitenkin ensimmäisinä homminaan Pallo -71:n puuhamiehet tekivät Kalajoen kunnalle esityksen jalkapallokentän saamiseksi paikkakunnalle.
Kyläsarjojen käynnistäminen -72 lisäsi huomattavasti jalkapallon kiinnostavuutta ja lisäsi pelaajien määrää paikkakunnalla sekä nosti uusia kykyjä tietoisuuteen. Ainakin Tyngällä, Rahjassa, Vasankarissa, Pitkäsessä ja Pohjankylällä olivat omat joukkueet.

Kalajoen Pallo perustettiin virallisesti 19.1.1977 ja asiakirjojen mukaan perustamisasiakirjaan ovat nimensä kirjoittaneet:
  • Martti Konu
  • Simo Himanka
  • Eero Puumala
  • Markku Männistö.
Tosin kokouksessa oli läsnä myös muita kalajokisia vaikuttajia, kuten Juha Luovi, Juha Petrelius, Raimo Tiinanen, Timo Mård, Veijo Nikkarikoski, Risto Tuominen, Reijo Tanhuala, Pekka Tainio, Rainer Bäckman, Kalevi Suni, Juhani Suni ja Pentti Turpeinen. Tässä vaiheessa moottorina toimi Eero Puumala ja hän jalkapallokulttuurin alueelta muuttaneena ei halunnut millään hyväksyä tilannetta, ettei paikkakunnalla ollut toimivaa jalkapalloseuraa. Vuosia myöhemmin perustamisasiakirjat palautuivat Patentti- ja rekisterihallinnosta korjattavaksi. Niitä ei kuitenkaan palautettu ja seura jäi elämään ilman ry merkintää.

Innostus jalkapalloon oli kova ja pohjankylän koulun kenttä kovalla kulutuksella. Ehkä taitotasoltaan vaihtelevassa Kalajoen Pallon M1-joukkueessa pelasivat tuona aloituksen vuosikymmenenä sellaiset taiturit kuin Veijo Saarela ja edellä mainittu Eero Puumala sekä myöhemmin KPV:n vihreissä housuissa paikkakunnalle muuttanut Stig Brandt. Kuitenkin paikkakuntalaiset, kuten esim. Martti Konu ja Juha Luovi olivat kantavia voimia jalkapallotoiminnassa jo siitäkin syystä, että heille jäi kokonaan tuomaritoiminnan pyörittäminen myöhempinä aikoina.

Ensimmäinen hallussani oleva miesten joukkueen pelaajaluettelo on vuodelta -80 ja tuolloin mukana olivat pelaamassa tai ainakin nimi listassa seuraavilla: Ari Arenius, Stig Brandt, Unto Hihnala, Lasse Hurme, Mika Kamunen, Martti Konu, Harri Kotiaho, Pekka Kotiaho, Ilkka Letola, Markku Männistö, Heikki Palosaari, Pekka Priuska, Veli Priuska, Tuomo Siipo, Juha Suni, Arto Säilynoja, Pekka Tainio, Martti Tantarimäki, Hannu Tirri, Tuomo Tirri, Pentti Turpeinen ja Seppo Yliuntinen.

Vuonna -77 aloitettiin myös varsinainen junioritoiminta. Asiakirjoista löytyy -64-65 syntyneiden silloisten C-poikien nimilista, joka vilisee tuttuja nimiä, mutta toiminnasta tai saavutuksista ei ole jäänyt mitään merkintöjä historian kirjoihin. Tässä Kalajoen ensimmäisessä juniorijoukkueessa pelasivat seuraavat henkilöt: Haapanen Martti, Hietala Kari, Huitu Pekka, Kamunen Mika, Keskikorpela Matti, Keskitalo Tapani, Kiiveri Petri, Kurikkala Matti, Läspä Raimo, Malinen Jari, Mård Juha, Männistö Seppo, Nauha Petteri, Prittinen Juho, Prittinen Olli-Pekka, Priuska Pekka, Rahja Esa, Rahkola Veli-Matti, Riippa Mika, Sorjonen Kai, Tanhuala Antti ja Tokola Juhani.

Paikkakunnalle oli kehittynyt myös toinen eritäin liikunnallinen -66-67 syntyneiden poikien ryhmä jolla oli myös palava halu pelata jalkapalloa. Heti eka kautenaan D-junioreissa pojat saavuttivat piirin tasolla hopea-sijan, mikä silloisella lajitietämyksellämme oli huikea saavutus. Tuossa vieläkin ennätystä pitävässä juniorijoukkueessa pelasivat mm: Anttiroiko Samuli, Himanka Ari, Junttila Hannu, Mehtälä Veli-Matti, Mård Juha, Orpana Marko, Partanen Kimmo, Peltola Mika, Puusaari Keijo, Rahkola Arttu, Rahkola Perttu, Saari Juho, Siirilä Jari-Pekka, Siermala Jari, Siurua Kimmo, Suni Harri ja Suni Timo. Joukkue pelasi yhdessä aina B1-juiorehin saakka, mutta sen jälkeen opiskeluun lähtö hajoitti tämän paljon muitakin lajeja harrastavan joukkueen.


 K-Pallon edustusjoukkue joskus 90-luvun alkupuolella...

-80-90 välinen aika oli tasaista muutaman juniorijoukkueen ja miesten VI-divisioonajoukkueen aikaa. Mukaan tuli vuosikymmenen alussa myös maahamme kehittynyt kaukalopallotoiminta.

Kalajoen Pallo pyöritti kaukalopallossa talvikautena parhaimmillaan 14 joukkueen paikallista puulakisarjaa sekä järjesti suuria valtakunnallisia kaukalopalloturnauksia. Jo vuonna -77 aloitettiin myös lentopallotoiminta, jolla tosin oli vain tarkoitus motivoida jalkapallon talviharjoittelua.
Kun saavuttiin 90- lukuun, kiinnostus välttämättömäänkin seuratoimintaan lakkasi ja seuran puheenjohtaja aloitti neuvottelut yleisseura Junkkareiden kanssa palloilutoiminnan siirtämisestä sen palloilujaostoon.

Pari kautta mentiinkin Junkkareissa, mutta palloilijoiden lähinnä kaukalopalloturnauksilla saavuttamien rahavarojen hukkuminen yleisseura Junkkarien tileille sai aikaan ovien pauketta ja lähtemisen jälleen Kalajoen Palloon silläkin seurauksella, että Junkkareihin tuoduista ja parin kauden aikana hankituista varoista ei saataisi penniäkään takaisin.
 
Vuonna 1992 Kalajoen Pallo perustettiin toisen kerran aivan puhtaalla pöydällä ja myös rekisteröitiin onnistuneesti.
Perustajajäseninä olivat nyt:
  • Pertti Saukko
  • Jouko Kalaoja
  • Markku Männistö

Ensimmäiseen johtokuntaan lisäksi kuuluivat vielä Marjaana Aho ja Juho Silvasti. Marjaana Aho edusti johtokunnassa silloista Kalajoen Pallon kaukalopallon naisten joukkuetta.


F85-junioreita vuonna 1995.

Tällä vuosikymmenellä käytiin vielä kiivas väittely jalkapallon olemassaolosta paikkakunnalla, kun viestijuoksujen SM-kisojen vuoksi Kalajoen kunnassa päätettiin uusia urheilukentän nurmi. Toisin sanoen ainut paikka missä Kalajoella sillä hetkellä oli mahdollista pelata jalkapalloa. Tämä tempaus avasi jälleen silmämme näkemään mikä tieto ja arvostus lajistamme oli silloisten luottamushenkilöiden ja etenkin kunnan silloisen virkamiesjohdon piirissä. Toisaalta taas taistelu jalkapallokentästä sai uutta voimaa tuosta -95 vuoden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja tällä hetkellä saamme pelata uudella 30 - vuotta odotetulla jalkapallokentällä lajiamme.


K-Pallon tyttöjoukkue vuonna 1999.

Loppu vuosituhat jalkapallon osalta on edelleen ollut hiljaisen kehityksen aikaa. Muutaman joukkueen junioritoiminnalla on saavutettu paikkakunnalle jalkapallotaso, joka nyt antaa mahdollisuuden pelata piiritasolla IV-V-divisioonaa. Hyvänä asiana on pidettävä jo 15 vuoden katkeamatonta jalkapallokoulutoimintaa johon joka kevät osallistuu 70-100 lasta ja nuorta. Vuonna - 77 Kalajoen Pallolla oli 18 rekisteröityä pelaajaa yhdessä joukkueessa ja tällä hetkellä lisenssin lunastaneita on 130 seitsemässä joukkueessa, joten tällä tärkeällä mittarilla mitattuna kehitystä on tapahtunut.


Markku Männistö