Tärkein tavoite eli säilyminen kuitenkin toteutui
vastoin kauden ennakkoarvioita. Esimerkiksi ÖB-lehden etukäteisveikkauksessa Roy
Frilund oli sijoittanut kalajokiset putoajan paikalle.
Kauden päättänyt upea 0-1 vierasvoitto Reimasta oli myös tuoreessa muistissa, ja
vaikutti päätöstunnelmiin ratkaisevan positiivisesti.
Valmentaja Jyrki Peltokangas löysi muutakin positiivista kaudesta kuin
säilymisen:
-Ensimmäistä kertaa pelinrakentelu toimi aika ajoin todella hyvin. Uskallettiin
luottaa kaveriin ja pidettiin pallo maassa, roiskimista sen sijaan nähtiin
kiitettävän harvoin.
Negatiivisina asioina Peltokangas näki pelaajien asenteen runsaan heilahtelun,
josta kielivät hänen mukaansa järkyttävät tappiot Kannuksen Uraa ja IK Myrania
vastaan. Myöskään pelaajien harjoitteluhalukkuus ei "Jyrsää" tyydyttänyt.
Toni Mölsä |
Mikko Laitala |
Antti Roslander |
Miika Heikkilä |
Kauden parhaina palkittiin hyökkääjistä kapteeni Miika Heikkilä, joka voitti
myös maalikuninkuuden, keskikenttämiehistä Antti Roslander, ja puolustajista
Mikko Laitala. Perinteisen leipälapion eli asennepelaajan palkinnon sai Toni
Mölsä, ja vuoden tulokkaana palkittiin Mikko Suni. Tulokkaita tosin tälle
kaudelle oli useampia, sillä liittyiväthän joukkueeseen uusina niminä Henri
Kotiaho, Sauli Kolehmainen, Jani Mild sekä Jani Remes. Kunniamaininnan heistä
ansaitsevat kaikki, mutta erityisesti 9 maalia viimeistellyt keskikentän oikea
laituri Kolehmainen, sekä läpi kauden luottopuolustajiin lukeutunut Remes
kuuluivat etukäteisarvioissa varmoihin pyttykerholaisiin.
Lisäksi todettiin yksimielisesti, että oppirahat on nyt nelosdivaritasolle
maksettu ja ensi kaudella tullaan näkemään virheistään huomattavasti viisastunut
K-Pallo. Joukkueen todellisesta tasosta antaa vihjeitä kotona pelattu tasuri
sarjan ylivoimaisesti voittaneen NIK:n kanssa sekä 1-0 voitto kakkoseksi
sijoittuneesta LBK:sta.
takaisin etusivulle
|
